Pikalaina ja velkaantuminen – Yhteiskunnan vastuu?
Oon käynyt avoimen yliopiston rahoitusopintoja omien opintojen ohella, koska olis tarkotus perustaa oma yritys jossain vaiheessa. Viimeviikolla käsiteltiin rahoitusta ja luotonantoa ja niihen liittyviä vastuukysymyksiä. Enpä ollut ennen oikeestaan edes tullut ajatelleeksi pikalainojen ja muitten kulutusluottojen antamista moraalisesta näkökulmasta. Alla vähän pohdintoja luotonannon vastuusta.
Luoton ottaminen ja velkaantuminen on tullut helpommaksi ja vapaammaksi. Finanssikriiseistä ja niiden jälkimainingeista huolimatta velkaantuminen ei ole enää yhteiskunnan tiukassa säädännäisessä saatikka sosiaalisessa kontrollissa. Markkinakorkojen lasku ja lisääntynyt kilpailu rahoitusmarkkinoilla ovat merkittävästi pinentäneet luottojen korkokustannuksia. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen, kansainvälistymisen ja kilpailun myötä velkaantuminen on yleistynyt ja arkipäiväistynyt.
Myös yleinen asenneilmapiiri on tässä kehityksessä muuttunut myönteisemmäksi luottojen käytön suhteen. Nykyistä yhteiskuntaa onkin luonnehdittu kuluttajien rahankäytön kannalta luottoyhteiskunnaksi: luotto ei ole enää pakollinen paha, vaan siitä on tullut eräänlainen ansiotulojen jatke, jolla tasataan rahavaroja ihmisen elinkaaren aikana. Tähän velkaideologiaan liittyy vahva ajatus siitä, että luotto on tulevaisuudessa saatavan tulon ennakollista käyttämistä. Tästä syystä markkinoilla ovat yleistyneet erilaiset pikalainat ja kulutusluotot, jotka maksetaan heti tilille.
Kuluttajaluottojen tarjoaminen nähdään tärkeäksi myös Euroopan unionin sisämarkkinoiden kannalta. Jäsenvaltioiden välistä lainsäädäntöä on harmonisoitu kulutusluottodirektiivillä ja asuntoluottodirektiivillä, jotta voitaisiin mahdollistaa paremmat edellytykset luotonantajien kilpailulle, mutta myös varmistaa kuluttajien luottamus takaamalla korkea kuluttajansuojan taso luottomarkkinoilla.
Luotot mahdollistavat luotonsaajien vaurastumisen, kun luottoa käytetään asunnon hankintaan, sijoittamiseen, tulonhankintaan, opintoihin tai muuhun investointiin, josta voi saada arvonnousua tai tuloa. Asuntoluoton maksueriä pidetään usein vuokran vaihtoehtoiskustannuksesa. Luotto mahdollistaa myös nopean elintason parantamisen ilman etukäteissäästämistä: luotollahan rahoitetaan kulutushyödykkeitä, kuten autoja, kodinelektroniikkaa, huonekaluja ja ulkomaanmatkoja. Luottojen yleisyys on tänä päivänä niin merkittävää, että luotonsaantia on pidetty jopa taloudellisen ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden edistäjänä. Sosiaalisen luototuksen käyttöönoton ja yleistymisen myötä luotot ovat raivanneet tiensä myös osaksi sosiaaliturvajärjestelmää.